Selityksen lisäksi pesun lykkääminen voi luoda ihanteellisen ympäristön bakteerien kasvulle. Työ, perhe, lääketieteelliset ja sosiaaliset sitoumukset merkitsevät sitä, että joissakin tapauksissa kalenteri on tuliterä, eikä arjessa ole juuri lainkaan lepoa. Tämä saa monet ihmiset lykkäämään kotitalouden perustoimia, koska he ovat väsyneitä kotiin päästyään ja haluavat vain levätä ja kerätä voimia seuraavaa päivää varten.
Näihin toimintoihin kuuluu astioiden siivoaminen aterioiden jälkeen. Nykyään useimmissa kotitalouksissa tämä tehdään astianpesukoneessa. Astioita ja ruokailuvälineitä voi kuitenkin kertyä tiskialtaaseen, koska astianpesukonetta ei ole otettu pois siivouksen jälkeen, koska se on edelleen likainen tai koska talossa ei yksinkertaisesti ole astianpesukonetta. Likaisten astioiden kertymisestä keittiöön on tullut oire monimutkaisemmasta todellisuudesta kuin pelkästä laiskuudesta.
Mielenterveyden ja henkisen terveyden heijastuminen
Tapa jättää astiat siivoamatta ei ole pelkkä huolimaton teko, vaan se voi olla osoitus muuttuneesta mielentilasta. Kun työ, vapaa-aika tai päivittäiset velvollisuudet kuormittavat reagointikykyämme, on yleistä laiminlyödä kotityöt, mikä pitkällä aikavälillä luo mikro-organismien kasvulle suotuisan ympäristön. Itse asiassa mitä pidemmäksi aikaa pesua lykätään, sitä suuremmat mahdollisuudet bakteereilla on lisääntyä, varsinkin jos astiat jäävät lämpimään veteen.
Psykologiset tutkimukset viittaavat siihen, että muistamattomuus voidaan tulkita osoitukseksi emotionaalisesta uupumuksesta ja henkisestä ylikuormituksesta. Ylimääräistä vaivaa vaativien toimintojen lykkäämisestä tulee tässä yhteydessä pakostrategia kertyneestä stressistä. Näin ollen vitkuttelu yksinkertaisten kotitöiden suorittamisessa on suoraan yhteydessä motivaation ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin vähenemiseen.
Mielenterveyden ja tunnetason terveyden heijastuma
Tutkimukset viittaavat siihen, että jokapäiväisten toimintojen, kuten tiskaamisen,lykkääminen johtuu henkiseen väsymykseen liittyvistä sisäisistä prosesseista. Intensiivisen päivän edessä aivot saattavat kokea nämä tehtävät ylimääräisenä taakkana, mikä vähentää halua suorittaa ne. Tällä tavoin lian kertyminen keittiöön on oire, vaikkakin hienovarainen, emotionaalisesta epätasapainosta.
Ilmiö ei rajoitu pelkkään huolimattomuuteen, vaan se edustaa tapaa hallita, vaikkakin epäterveellä tavalla, tunnepainetta. Tieteen mukaan tämän kierteen katkaiseminen edellyttää muutoksia rutiineihin ja sellaisten strategioiden omaksumista, jotka edistävät järjestystä ja organisointia. Pienillä muutoksilla voi olla suuri merkitys, ja niiden avulla voit palauttaa ympäristön ja siten myös mielialan hallinnan.
Strategiat tavan muuttamiseksi
Yksi käytännön ratkaisu on välttää tarpeetonta sotkua. Astioiden peseminen heti käytön jälkeen voi tuntua vähäiseltä tehtävältä, mutta se on välttämätöntä pöpöjen leviämisen estämiseksi ja hygieenisen ympäristön ylläpitämiseksi. Tämä käytäntö ei ainoastaan vähennä tartuntariskiä, vaan se myös luo tilan hallinnan tunnetta, mikä auttaa lievittämään stressiä.
Lisäksi mielenterveysasiantuntijat korostavat, että kotirutiinien uudelleen järjestäminen voi helpottaa henkistä taakkaa. Esimerkiksi tiskaaminen ruoanlaiton yhteydessä tai ”siivoaminen pariskuntana” -menetelmän toteuttaminen ovat strategioita, jotka sen lisäksi, että ne nopeuttavat tehtävää, tekevät toiminnasta vuorovaikutuksen ja rentoutumisen hetken.
Nämä ovat siistin keittiön edut
Tiskialtaan siistinä pitämisen vaikutus on muutakin kuin esteettinen. Psykiatri tohtori Swati Mittal puhui aiheesta AD. Hän korostaa, että ”kodin siivoaminen polttaa kaloreita ja on myös hyväksi kehollemme, koska se vapauttaa aivoihinendorfiineja eli hyvänolon kemikaaleja. Siksi kodin siivoamisen, siivoamisen ja järjestelyn kaltaiset toimet vähentävät ahdistusta ja vaikuttavat myönteisesti mielenterveyteemme”. Tämä toteamus korostaa kotitöiden terapeuttista voimaa.
Hän lisää: ”Se on terapeuttista toimintaa myös siksi, että se vähentää ruutuaikaa pitämällä sinut erossa televisiosta tai matkapuhelimesta ja antaa sinulle mahdollisuuden viettää enemmän aikaa itsesi kanssa. Tämä osoittaa, että siivousrutiinien omaksuminen ei ainoastaan paranna fyysistä ympäristöä, vaan edistää myös emotionaalista tasapainoa ja yleistä terveyttä.
