”Voisin mennä Marsiin, mutta se tulee olemaan osa Yhdysvaltoja.”
Elon Muskin näkeminen lavalla poliittisessa tapahtumassa on jo tae siitä, että aamulla leipä nousee. Mutta tällä kertaa hänen sanansa ovat kaikuneet kauas maapallon ilmakehän ulkopuolelle. Kaiku on tuntunut jopa Marsissa.
Lause. Poliittisessa tilaisuudessa Wisconsinissa, kun hänen takanaan heijastettiin jättimäinen Amerikan lippu ja hän oli pukeutunut siniseen SpaceX:n takkiinsa, Elon Musk lausui seuraavan lauseen:
”Minä kuolen Amerikassa. En lähde minnekään. Saatan mennä Marsiin, mutta se on osa Amerikkaa.”
Loukkaus. Vuonna 1967 tehdyssä ulkoavaruussopimuksessa, jonka on nyt allekirjoittanut 115 maata, todetaan, että ”ulkoavaruutta, kuu ja muut taivaankappaleet mukaan lukien, ei voida ottaa kansallisesti haltuun vaatimalla suvereniteettia, käyttämällä tai miehittämällä sitä eikä millään muullakaan tavalla”.
Muskin lausunto ei hänen henkilökohtaisessa ominaisuudessaan suoraan riko sopimusta, joka sitoo vain hallituksia. Hänen sanansa ovat kuitenkin epätavallinen loukkaus, jos ne tulkitaan viittaukseksi siihen, että Yhdysvallat vaatii Marsin itselleen kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
Ristiriita. Kummallista kyllä, SpaceX, Elon Muskin ilmailu- ja avaruusalan yritys, ylläpitää Starlinkin käyttöehdoissa Marsia koskevaa oikeudellista huomautusta, joka on ristiriidassa sopimuksen ja puolestaan sen perustajan viimeaikaisten lausuntojen kanssa:
”Marsissa tarjottavien tai sinne Starshipin tai muun avaruusaluksen kautta kulkevien palvelujen osalta osapuolet tunnustavat, että Mars on vapaa planeetta ja että millään Maan hallituksella ei ole toimivaltaa tai suvereniteettia Marsin toimintaan nähden. Näin ollen riidat ratkaistaan Marsin ratkaisuhetkellä hyvässä uskossa vahvistettujen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti.”
Mikä on suunnitelma. SpaceX perustamisesta vuonna 2002 lähtien Muskin pitkän aikavälin visioon on kuulunut Marsin asuttaminen. Hänen tavoitteenaan on perustaa punaiselle planeetalle omavarainen siirtokunta, joka varmistaisi ihmiskunnan selviytymisen moniplanetaarisena lajina, jos Maassa tapahtuisi jotain.
SpaceX kehittää parhaillaan jättimäistä Starship-rakettia, joka tarjoaa logistista tukea tälle titaaniselle hankkeelle, ja aikoo käynnistää ensimmäiset miehittämättömät lennot ensi vuoden loppuun mennessä. Mutta kun tilanne tulee ajankohtaiseksi, vain hallituksilla ja sadoilla tuhansilla vapaaehtoisilla, jotka ovat valmiita olemaan palaamatta takaisin, olisi valmiudet luoda pysyvästi asuttu siirtokunta Marsiin.
Poliittinen paine. NASA on asettanut paluun Kuuhun ensisijaiseksi tavoitteeksi, mutta Musk, joka pitää Kuuta ”häiriötekijänä”, painostaa virastoa poliittisella vallallaan ja valtavilla resursseillaan vauhdittamaan astronauttimatkoja punaiselle planeetalle.
Hän on jo saanut Donald Trumpin julistamaan Marsin Amerikan ”ilmeiseksi kohtaloksi ”, ja asiat voivat kääntyä vielä enemmän hänen puolelleen, jos SpaceX:n liikekumppani Jared Isaacman ottaa NASA:n hallinnon haltuunsa presidentin nimitettyä hänet.
Vastoin lakia. Olisi tietysti yksi asia istuttaa Amerikan lippu Marsiin, minkä myös Kiina aikoo tehdä omalla lipullaan vuonna 2040, ja aivan toinen asia vaatia itsenäisyyttä Marsin siirtokunnalle.
Kaikki omistusoikeutta koskevat vaatimukset Marsissa, olivatpa ne sitten NASAn tai SpaceX:n esittämiä, katsottaisiin Yhdysvaltain vaatimukseksi, koska se on edelleen Yhdysvaltain lainkäyttövaltaan kuuluva, ja ne olisivat kiellettyjä. Jos Muskin lausunto tulkitaan aluevaatimukseksi, se olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten periaatteiden kanssa.
Toisaalta on totta, että Muskilla ei ole ongelmia muuttaa mieltään. Vielä hiljattain hän väitti, että Marsin siirtolaiset säätäisivät suoraan planeetan lakeja poliittisella järjestelmällä, jossa itsehallinto tapahtuisi suoralla demokratialla. Ihmiset äänestäisivät laeista ilman poliittisia välikäsiä, yrittäjä ehdotti.
